500 kirjettä mammalle
Kesällä v. 1994 Karttulassa, Koskikallion huvilalla eräästä unohduksissa olleesta vanhasta puuarkusta löytyi kellastunut tyynypussi. Sen sisällä oli useita tiukkaan sidottuja paperirullia ja pienempi kangaspussi. Paljastui, että ne olivat Henrik ja Maria Makkosen vastaanottamaa postia ja tositteita. Pieni pussi sisälsi samalla tavalla rullattuja lasten kirjeitä Maria-äidille. Henrikin saamat kirjeet ovat vuosilta 1878–1886. Niitä on 330 kappaletta. Lasten (10) kirjeet äidilleen ovat Henrikin kuoleman (v.1890) jälkeiseltä ajalta, vuosilta 1894–1907. Niitä on kaikkiaan 460 kappaletta. Nuo 100 vuotta vanhat kirjeet ovat tavattoman mielenkiintoisia ajankuvauksia. Etenkin lasten kirjeet ”Mammalle”, kuten he äitiään puhuttelivat. Ensimmäisen säilyneen kirjeen aikaan lapset olivat 27–7 vuotiaita ja viimeisen kirjeen aikaan 40–20 vuotiaita. Vuonna 1894 puolet lapsista oli oppikouluikäisiä tai sitä nuorempia ja heidän kirjeensä liittyvät läheisesti oppikoulun aloittamiseen Kuopiossa. Mammalta odotettiin ja toivottiin kaikkea mahdollista, vaatteita, kenkiä ja kenkänahkaa, pottuja ja leipää, rahaa ja lehmällekin rehua. Myöhemmällä iällä, kun perheitä oli perustettu, tarpeet ovat olleet toisenlaisia. Lasten kirjeitä on postitettu Suuriruhtinaskunnan eri puolilta: Kuopiosta, Rautalammilta, Mustialasta, Heinolasta, Kotkasta, Viipurista, Sortavalasta, Turusta, Hämeenlinnasta, Joensuusta, Rovaniemeltä ja Helsingistä. Joitakin on lähetetty kauempaakin: Moskovasta ja Tveristä, Berliinistä ja Freibergistä ja jopa Bakusta asti. Kymmenen lapsen kirjeisiin voi tutustua klikkaamalla henkilön nimeä. Kirjeet ovat pdf-tiedostoina. |
Eemil Eerik (s. 1867) ”Tässä seuraa Ruununvoudin pöytäkirja Hirvikosken myynnistä, ja maksoin minä siitä kaikkiaan 32 markkaa 90 penniä, joita paitsi ovat kulungit noin 20 markkaa, tai minkä verran itse arvelette, perittyänne Huttuselta lautamiehen kautta. Mustinharjun kontrahdin kiinnittämisen kanssa on siten, että entinen kiinnitys koskee ainoastaan sitä kontrahtia, joka on kiinnitettykin. Jos uusi kontrahti tehdään, on se myös uudestaan kiinnitettäväkin ollakseen voimassa uutta omistajaa vastaan.”
Anna Elvira (s.1869) ”Ajattelin että jos Mamma taas nyt, niin kuin ennenkin, olisi hyvä ja palvaisi meille joulukinkun, jos näet ylettyy omista tarpeista. Jos ei kokonaista kinkkua, niin sitten vähemmän, vaikka hyvä olisi jos ylettyy kokonainen.Joulun alla aivan ovat sian lihat täälläkin kalliita, eikä hyvin myöhään ennätä antaa palvatakaan. Tekisihän mieli saada taas niitä makkaroita, vaan ehken tulee liika paljon vaivaa. Kauraryyniä, jos sellaisia valmistetaan, sopisi lähettää yhdessä. On vain vajaata 3 viikkoa jouluun!”
Alva Maria (s. 1871) ”Paljon kiitoksia vaatteista ja korpuista. Niitä sain jo viime kuussa. Minun tekisi mieleni saada lisää sitä kretonkia, josta se meidän uusi täkki kotona on tehty. Sain Lainalta pienen palasen. Tekisin siitä aamunutun.”
Hellin Lovisa (s. 1873) ”Kun ensi kerran on tuloa, olisi potattia kaikin mokomin tuotava, samoin kuin Alvan pestäväksi lähetetyt valkeat vaatteet. Hän kiirehtää jo niitä. Leipääkään ei ole muuta kuin 3.– Lööstäkkiä pitäisi kanssa pestä, niin että jos lähettäisitte siksi aikaa toisen. – Muuta en ehdi.”
Arma Ellen (s. 1875) ”Barooni Gripenberg käytti navetassa lehmiä katsomassa. Hän selitti siellä kaikenlaista. Emme tarvitse mennä navettaan ennen kuin helmikuusta lähtien ja saamme hoitaa lehmän kukin. Täällä ei ole ensinkään ikävän näköistä.”
Albert Henrik (s. 1877) ”On kiire. Klo 1 pitää mennä tenttaamaan uskontoa ja pitäisi lukea vielä paljon. – Eilen oli vieraita. – Pojan matkassa tulee puoli hehtoa suoloja. Nahkasta meni 2 mrk, ei saanut mistään 1 mrk 75 pennillä, niin ettei pojalle saanut annetuksi ollenkaan. Keltanen huivinne tulee kapsäkissä. Voita pitäisi lähettää postin mukana. Ei muuta kuin terveisiä ja kiitoksia niistä tavaroista."
Uno Heikki (s. 1879) ”Nythän ne ovat rahat jo lopahtaneet. Olisi niin tiukkoja tarpeita, konventin maksuja y.m. Ei ole Helenalla enää kuin parikymmentä penniä ja sekin menee maitoon. Ja kohtahan se on hyyrikin maksettava ja meidän kengät suutarille. Tulisitte nyt itse käymään täällä ja toisitte rahaa, potaattia, nauriita, ei paljo leipiä (niitä on entisiä). Tulkaa nyt katsomaan Kuopion sähkövaloa!”
Yrjö Reipas (s. 1880) "Sitten minun pitäisi saada kalossit näille uusille kengille, kun vanhat ovat niin pienet ja huonot, että ei kestä panna jalkaan. Kun minä saisin ne kalossit ensi tilaisuudessa, niin voisin lähettää vanhat kengät korjattavaksi, ei tule muuten mitään. Niitä saa sieltä ainakin Yhtiöltä eli mistä puodista tahansa. Ne tulee olla n:o 11 miesten matalat kalossit, voihan Armaskin ottaa ne kirkolla käydessään, kun sitten saa litroilla maksaa. Jos se räätäli Pursiainen oisi tuonut sinne yhdet vanhat housut niin ne olisi myös lähetettävä."
Laina Ihanne (s. 1882) ” Raha on minulta aivan lopussa. Pitäisi käydä saunassa ja muuhunkin tarvitseisin. Jos Teiltä ylettyisi paria markkaa. Konventin maksut olisivat maksettavat myös nyt. Tuletteko Te milloin käymään täällä? Jos Te olisitte niin hyvä ja lähettäisitte vaatteita ja sitä rahaa nyt Eemilin mukana. Nenäliinoja ei ole ollenkaan minulla nyt. Jos oisi kirjekuoria ostettuja siellä niin tarvitseisin. Hantuukit ovat myös lopussa.”
Armas Veikko (s. 1887) ”Minun pitäisi saada uusi puku tutkintoon; kirjoittakaahan sitte siitä. Musta tai sininen olisi paras. Sitte jos lähettäisitte vähän rahaa jonkun 10 markkaa tarvitsee kaikkiin pieniin menoihin. Meilläkin on ollut markkinat kaksi päivää lupaa. Kirjoituksista ei ole tullut niin erityisiä numeroita. Venäjä oli ensimmäisessä 7½ ja toisessa 10."
